Zagrebissa

Tulin tanaan vihdoin perille Kroatiaan. Lensin Germanwingsilla Kolnin kautta, olin siella viime yon. Aamulla katsoin junan, jolla paasen Kolnista lentokentalle. Hyppasin oikealta laiturilta oikeaan aikaan lahtevaan taysin vaaraan junaan. Tajusin jotain 20 minuutin kuluttua, etta olen vaarassa junassa. Hyppasin ulos, ja katsoin etta kohta lahtee juna Kolniin takaisin. Olin Kolnissa 55 minuuttia ennen kuin mun kone lahti kentalta. Akkia hirveaa juoksua pankkiautomaatille ja sitten taksiin. Olin perilla lahtoselvityksessa 2 minuuttia ennen sen sulkeutumista! No, paaasia etta ehdin. Oli hieman stressaavaa tosin... Huh.

Zagrebissa on paska saa. Kylmempaa ku Suomessa. :o Muuten on ollut hauskaa, oli kiva nahda taas Gorania ja Deania (tulevia hallituskumppaneitani) ja Tamaraa, joka oli mun kamppis Lissabonissa. Milos ja Thomas tulevat huomenna, ja sitten alkaa ankara tyonteko.

Fuksisitsit meni aika perinteiseen malliin. Oli hauskaa. :)

Mulla ei ole taalla nettia kaytossa koko aikaa, olen nyt Goranin koneella.

Aamuihminen

Tykkään aamuista. On ihanaa juoda rauhassa kahvia ja syödä aamupalaa samalla ku lukee Hesarin (tosin vaan netistä). Viikonlopun kaunein hetki oli sunnuntaiaamuna kun kävelin töistä kotiin. Aurinko oli just nousemassa ja Alvarin kohdalla lensi lentokone todella matalalla päälafkan yli. Olisipa ollut kamera. :)

Jos herääminen ei olisi niin kamalaa, mä heräisin kuudelta joka aamu. Mutta aamujen ihanuus ei voi voittaa heräämisen kurjuutta.

Töissä aloitti eilen yks uus tyttö, joka opiskelee ekaa vuotta kauppiksessa. Se ois päässy IB-paperivalinnassa kanssa tutalle, mutta valitsi sitten kauppakorkean. Harmi, se kun vaikutti tosi mukavalta ihmiseltä.

Arjen stressi vähentää rintasyöpää

Joku tanskalaistutkimus väittää, että päivittäinen stressi vähentää riskiä sairastua rintasyöpään.

Jotain hyvää sitten ensi viikossakin. Mulla on tosiaan lähes joka päivä ensi viikolla noin 12 tunnin ajan töitä, koulua tai yhdistyksien kokouksia (ma Euroavia, ti Euroavia Helsinki, ke PIK). Sitten on töitä maanantaina illalla ja perjantaina illalla plus lauantaipäivä. Maanantaina on kanssa lapioharkat aamulla. Tiistaina sitten 10 h koulua ja torstaina 9 h. JEE! Not. Perjantaina kai jotain 5 h koulua, keskiviikkona vaan 2 h. Maanantaina ei oo koulua, koska markkinoinnin luennot alkaa vasta seuraavalla viikolla.

Sitten mun pitäisi ehtiä ostamaan korkokengät, jotkut syyskengät ja hankkia virallinen kopio mun passistani. Ja nukkuakin kai joskus.

Viikonloppu menee töissä, kaksi yövuoroa plus sunnuntai-ilta.

Tässä lapioryhmässä on kyllä ihanan hiljaisia fukseja. :)

5-1

Forssell teki eilen hattutempun! Hemmetin Otasuunnistus, vähänkö oisin halunnu olla Tampereella katsomassa tota matsia.

Vaikka aika samahan tuo lopputulos on, Suomi on pelannut niin paskasti koko karsinnat.

Mun ääni on ihan mennyt.

Ruusut ehdottomasti mun lempikukkia. Aww.

Lapiota

Jenni rekrytoi mut eilen illalla pitämään tän aamun lapioharkat, kun joku assari on kipeänä. Lapio on siis TKK:n tietotekniikan peruskurssi, jossa opetetaan fukseille Unixin käyttöä. Onneksi nää fuksit on aika hiljaisia, toistaiseksi oon selvinnyt kaikista ongelmista. Kävin aamulla läpi nää harjoitukset.

Sain eilen ehkä rekryttyä muutaman tulevan lentoteekkarin Euroavia Helsinkiin. :)

Väsyttää vaan aika saatanasti.

Ihan hyvät näistä hiuksista tuli. Ei ne kauheasti lyhentyneet kai. Tuntuu kyllä hieman oudolta. Ihan hyvä tosin, että sain huonot latvat pois.

Ehtisköhän tässä vielä käydä suihkussa JA kuivata hiukset hustenkuivaajalla ennen Otasuunnistusta? Kiviäkin kiinnostaa.

Tänään vois vaikka selvitä jatkoille saakka.

Hirvee ahdistuspaniikki vähän kaikesta. Oikeesti semmonen olo, että en saa happea. Enkä mä voi tällä hetkellä tehdä yhtään mitään millekään.

Paitsi olla syömättä ja juomatta. Nih.

1,5 viikkoa enää Zagrebiin! 3 viikkoa ja 1 päivä siihen, että mun Euroavian hallituskausi alkaa. Odotan innolla.

Pelottavaa

Mulla on 18 minuutin päästä kampaaja tossa ostarilla. En ole aiemmin käynyt siellä, joten ei mitään hajua työn laadusta. Toisaalta meen vaan tasoittamaan latvat, sitä on vähän hankala pilata?

Kurkku ei ole enää kipeä, mutta mun ääni on aika käheä. Pohje on taas ok, voisin lähteä lenkille ennen illan Otasuunnistusta. Silmät on kanssa kipeät.

Vois tästä vaikka lähteä.

Tää blogi on neljäntenä listalla, jos googlettaa Tuukka-nallen. :) Joku oli löytänyt tänne niin. Ihanaa, kun Polyteekkari ilmestyy taas ja pääsee lukemaan Tuukka-nallea.

Joitain Tuukka-nalleja löytyy näemmä netistäkin.

Ilmailumuseo oli kiva. Kannattaa käydä katsomassa, jos yhtään kiinnostaa. Hinta vain 3 € opiskelijoilta.

Luonnonjogurtti ja omena-kanelimysli jotain ihaninta. <3

Tänään ja huomenna on Otasuunnistukset, tervetuloa moikkamaan mua PIK:n rastille JMT 7 A:n viereen.

Euroavian toimintasuunnitelma alkaa olla melkein valmis (varmasti sitä muokataan vielä ihan hirveästi vuosikokouksessa), ja budjetistakin pari lausetta kirjoitettu! Jee! Ajattelen muuten nykyään melkein automaattisesti englanniksi kaikki Euroavia-jutut. On myös hieman hankalaa kirjoittaa selkokieltä tähän, eikä viljellä kaikkia ihania lyhenteitä (esim. AMEAC, BP, FP, DIB).

Mun elämäni ois periaatteessa tosi kivaa ja ihanaa, mutta mä onnistun itse aika tehokkaasti pilaamaan sen. Tuli vaan mieleen.

Joskus muuten jokin ihan pieni juttu voi pelastaa päivän. Kuten nyt eräs meili, jonka pääsisältö yksi lause: "Heidi, you're great!" :D Tuo oli kommenttia mun aloittamaani Euroavian budjettiin.

Öäh

Mulla on kurkku ja vasen pohje kipeinä sekä vielä hieman krapulainen olo. Heeeelvetin hyvin menee siis.

Join perjantain sitseillä muistaakseni 8,5 alkoholiannosta, mutta mun viinapääni onkin vastaava kuin 13-vuotiaan pissiksen (äm-irkki muuten hauska :D). Torstaina tuli kanssa juotua hieman Paikka-X:ssä, joten ehkä ei ole ihme, että mulla on edelleen lievä heikko olo.

En kyllä kestä omia krapuloitani. Tosin eilinen oli aika siedettävä, sängyssä lojuminen on hyvää krapulatekemistä. :)

The Island on muuten hyvä leffa, kannattaa katsoa. Scarlett Johansson ja Ewan McGregor aika läähkyjä molemmat.

Tasan kahden viikon päästä olen muuten Helsinki-Vantaalla lähdössä Kölnin kautta Zagrebiin. :) Euroavian toimintasuunnitelma alkaa olla valmis, budjetti on vasta alkutekijöissä. *paniikki*

"Ajatukset tekee välillä ihan mitä sattuu, ja sitten kun ne alkaa hengata
tunteiden seurassa, niin ei voi tietää yhtään mitä seuraa."

Ajatus viime tammikuulta, sopii hyvin tähän viikkoon. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Pieni torstain (ja vähän perjantainkin, alkoholi nostaa tunteet pintaan vähän muillakin kuin 13-vuotiailla pissiksillä) tunnekuohu (ei se nyt ihan kriisikään ollut) meni ohi, kun ajattelin asiaa järkevästi. Pahinta on kyllä edelleen se, että ylipäänsä mun mielenrauhani järkkyi.

Ja kaikki tajuu mitä mä tarkoitan. Sori.

Tykkään muuten ihan hirveästi omista hiuksistani ja huoneestani. Kuten Jenni sanoi, se näyttää ihan multa.

Voisin muuten alkaa opiskella Venäjää ja liittyä Hebaan (TKY:n venäjänkerho). Joskus vielä lähden junalla Siperian läpi Kiinaan, voisi ehkä alkaa tehdä jotain sen reissun eteen. Tai sitten vasta vaihdon jälkeen, sitä ennen mulla menee ihan tarpeeksi aikaa vaihtojuttujen säätämiseen ja Euroaviaan.

Älkää muuten kysykö, mihin mä lähden vaihtoon ja milloin. Kerron sitten, kun mulla on jotain konkreettista tietoa. Kaikki on vielä sen verran epävarmaa, että en uskalla sanoa yhtään mitään, kun kuitenkin päädyn jonnekin ihan muualle.

Nyt on taas ihan hyvä olo, ainakin noin henkisesti.

Aamut ihania

Aamu olisi mun lempiaikani päivästä, jos en vihaisi heräämistä. Eilen oli siis Prodekon Paikka-X, eli kilta lähtee jonnekin Jumalan selän taakse viettämään fuksien ekaa iltaa. Tänä vuonna oltiin Sierlan leirikeskuksessa Nummi-Pusulassa. Menin sinne isin autolla, koska halusin alunperin lähteä sieltä yöllä pois.

Ilta meni sitten sen verran ryypiskelyn puolelle, että lähdin vasta aamulla. Heräsin jotain 6.30, kun Seba tuli herättämään. Mulkoilin sitä aika pahasti. Lähdin sitten melkein heti ajamaan kotia kohti, ja oli ihan uskomattoman kaunis aamu. Oli hieman utuista (okei, yhdessä kohtaa näkyvyys umpisurkea) ja aurinko nousi kauniisti. Hiidenpirtin taukopaikan kahvi jotain ihaninta.

Oli hauskaa eilen. Prodekolaiset ovat hyvin ihania ihmisiä paskasta stereotypiasta huolimatta.

Niin, ja näin Linnunradan ekaa kertaa elämässäni! Kaupungissa on aina niin paljon valosaastetta. Ilmeisesti myös jossain Saariselälläkin (tjsp, joku paikka Lapissa missä vietettiin isin 50-vuotissynttäreitä) oli liikaa valoa.

Illalla sitsaamaan pitkästä aikaa. :)