Ikäpaniikki

Mä aloin panikoida omasta vanhenemisestani suurinpiirtein jouluna 2001, eli reilu kuukausi ennen mun 18-vuotispäivääni.

No, nyt iski paniikki uhkaavasti lähestyvästä 20-vuotispäivästä. Mä olen kohta 20. Aargh. Mä en ole kohta enää teini (paitsi henkisesti). Mä en halua täyttää 20. Mä en halua aikuistua. Mä en halua ajan kuluvan näin nopeasti.

20-vuotiaiden suositellaan alkavan käyttää jotain nuorelle iholle sopivaa SILMÄNYMPÄRYSVOIDETTA.

Kaikki 20 vuotta jo täyttäneet vanhukset voivat ystävällisesti tukkia suunsa. Samaten kaikki ne, joilla on vielä turvallisesti useita kuukausia/vuosia aikaa omaan 20-vuotispäiväänsä.

Äääk. Mun ikä pyöristyy kohta ennemmin neljäänkymppiin kuin nollaan. :o

Tämä kamala päivä koittaa siis 3.2., otan vastaan onnitteluja/suruvalitteluja/krapulanparannusvinkkejä (tulen silloin Tukholman-risteilyltä...).

Tää on muutenki ollu tajuttoman tylsä päivä. Ilmakin on niin ankea, että odotin pimeyden tuloa ennen kuin lähden Delin kanssa ulos. Pimeys kun peittää hyvin kaiken harmauden.

Enää viitisen kuukautta kesään. :)

[Led Zeppelin: Stairway to Heaven] Maailman kaunein biisi?