Onneksi se kaikki on ohi

Luin just mun vanhoja kirjoituksiani viime talvelta. Outoa, mun edellisen blogin arkistot toimii joulukuusta maaliskuuhun, mutta sitten niitä ei enää löydy. Niitä vanhoja tekstejä pystyy jopa lukemaan, niissä kun toimii skandit...

Tää vuosi ei todellakaan alkanut hyvin. Tammikuu oli ihan perseestä, ja helmikuukin vain hieman parempi. Onneksi syksy on sitten vastapainoksi ollut aivan mahtavaa aikaa. :) Tosin yksittäiset huippukohdat tän vuoden ajalta taitaa olla mun reissu Madridiin ja meidän vaellus Lapissa. :) Niitä on vaikea päihittää. :)

Toivottavasti ensi vuosi ei ala samoissa merkeissä kuin tää vuosi. Mulla on jokin omituinen luomen näköinen tumma läntti vasemmassa jalkapohjassa, ja se ei todellakaan ole ollut siinä kauaa. Se on aika pieni, mutta tosi tumma ja kummallisen muotoinen. Se on niin hankalassa paikassa, että mä en oikeasti tiedä onko se luomi vai jokin omituinen hiertymä kengästä. Se ei ole luomen muotoinen, mun mielestä se on lähinnä joulukuusi tai kolme bumerangia päällekkäin. :D Pitää varmaan soittaa huomenna lääkärille ja pyytää aika luomien tarkastukseen. Jos se on luomi ja jos se poistetaan, niin mä vaan odotan kauhulla siitä haavasta toipumista. Haava jalkapohjassa kuulostaa TOSI kivalta. :P Onneksi se on aika pieni. Toivottavasti se ei ole luomi. Noloa, mä en oikeasti tunnista mikä hemmetti se on. Mutta jos se on luomi, niin se on aika pahan näköinen. *ei halua ajatella asiaa*

Ihosyöpä ei liene kauhean tavallista 19-vuotiailla?

[Geri Halliwell: It's raining men]