Yhyy

Perjantaista sunnuntaihin mä olin ihan okei, eilen olin hieman alakuloinen. Nyt tuli tosiaan ikävä Juhoa. Ei tosin vielä niin pahasti, että joutuisin sulkemaan kännykän, etten soittaisi. Mutta silti. Ei ole kiva mennä yksin nukkumaan.

...mutta on helkkarin kiva herätä yksin, kun saa ihan rauhassa lojua sängyssä ilman että kukaan on potkimassa ylös.

Always look on the bright side of life. =)

Ja pahinta on tietää, että se ei varmana ajattele mua nyt, ainakaan kaipaavasti. Sinänsä hyvä, koska nyt en varmana pitkitä tätä eroa viestittämällä sille omaa ikävääni, kun tiedän että en saisi mitään vastaukseksi.

[Silencio]