Pilaantunutta pestoa
Söin äsken perjantaina avattua pestoa. Ilmeisesti se on mennyt jo pilalle, koska se maistui oudolta ja mulla on nyt hieman huono olo. Odottelen parhaillaan jonkin supervoiman ilmaantumista (et ymmärrä tuota, jos et nähnyt viime kevään lääkiksen speksiä).
Mun on pakko tehdä jotain itseluottamukselleni. Epävarmuuteni alkaa haitata jo itseäni ja ihmissuhteitani. Mutta miten? Milloin mä alan taas pitää itsestäni? Liikunta ei ole tällä kertaa ratkaisu, eikä laihtuminenkaan. Tai on ne osa ratkaisua.
Koulun hoitaminen kunnolla voisi olla yksi tapa. Tai siis mua ahdistaa, kun mä olen niin surkea. Mulla on varsin vähän opintoviikkoja, ja mun keskiarvoni on jotain kamalaa. Viikon päästä on matikan välikoe, pelkään sitä ihan hirveästi. Mä en ehdi lukea siihen kunnolla, ja vaikka ehtisinkin, en tiedä uskallanko suorittaa sitä kurssia nyt. 1 matikasta laskisi mun keskiarvoni ihan pohjalukemiin, enkä sitten pääsisi vaihtoon mihinkään. 2.4. olisi siitä tentti, jos menisin sinne?
Mutta mulla on keväällä näillä näkymin edessä 24,5 opintoviikkoa... En tiedä. Mä menen sinne välikokeeseen ja katson sitten tulokset saatuani menenkö enää kolmanteen välikokeeseen.
Tietenkään ei pidä opiskella liikaa. Mutta tää mun mitään tekemättömyyskään ei ole ratkaisu. En saa mitään aikaan ja masennun, enkä sitten saa mitään aikaan kun masentaa, ja se masentaa lisää, ja niin edelleen.
Tekninen suunnittelu tosin alkaa sujua. :) Jotain sentään.
Okei, teen itselleni lukuaikataulun ja noudatan sitä (kerta se on ensimmäinenkin). Eli siis, huomenna ja ylihuomenna teknistä suunnittelua. 5-tehtävän on oltava tehty huomenna, ja menen ylihuomenna heti kahdeksaksi vääntämään 6-tehtävää.
Keskiviikkona luen matikkaa, käyn läpi välikoealueen 1. ja 4. laskarit. Torstaina käyn läpi 2. ja 3. laskarit. Perjantaina hakkaan päätäni seinään matikan takia ja käyn läpi vaikeita asioita. Lauantaina lasken fyssaa. Sunnuntaina käyn läpi lisää vaikeita asioita ja opettelen kaavoja. Maanantaina hakkaan päätäni seinään ja teen viimeiset valmistelut.
Sitten voinkin aloittaa panikoinnin TKY:n vuosijuhlien silliksestä ja Formation Workshopin Final Dinneristä.
Nyt tuntuu vähän paremmalta. Ei väsytä hirveästi, voisin tosin mennä petiin lukemaan Nick Hornbyn How to be goodia.
[Lemonator: In Your World]
Mun on pakko tehdä jotain itseluottamukselleni. Epävarmuuteni alkaa haitata jo itseäni ja ihmissuhteitani. Mutta miten? Milloin mä alan taas pitää itsestäni? Liikunta ei ole tällä kertaa ratkaisu, eikä laihtuminenkaan. Tai on ne osa ratkaisua.
Koulun hoitaminen kunnolla voisi olla yksi tapa. Tai siis mua ahdistaa, kun mä olen niin surkea. Mulla on varsin vähän opintoviikkoja, ja mun keskiarvoni on jotain kamalaa. Viikon päästä on matikan välikoe, pelkään sitä ihan hirveästi. Mä en ehdi lukea siihen kunnolla, ja vaikka ehtisinkin, en tiedä uskallanko suorittaa sitä kurssia nyt. 1 matikasta laskisi mun keskiarvoni ihan pohjalukemiin, enkä sitten pääsisi vaihtoon mihinkään. 2.4. olisi siitä tentti, jos menisin sinne?
Mutta mulla on keväällä näillä näkymin edessä 24,5 opintoviikkoa... En tiedä. Mä menen sinne välikokeeseen ja katson sitten tulokset saatuani menenkö enää kolmanteen välikokeeseen.
Tietenkään ei pidä opiskella liikaa. Mutta tää mun mitään tekemättömyyskään ei ole ratkaisu. En saa mitään aikaan ja masennun, enkä sitten saa mitään aikaan kun masentaa, ja se masentaa lisää, ja niin edelleen.
Tekninen suunnittelu tosin alkaa sujua. :) Jotain sentään.
Okei, teen itselleni lukuaikataulun ja noudatan sitä (kerta se on ensimmäinenkin). Eli siis, huomenna ja ylihuomenna teknistä suunnittelua. 5-tehtävän on oltava tehty huomenna, ja menen ylihuomenna heti kahdeksaksi vääntämään 6-tehtävää.
Keskiviikkona luen matikkaa, käyn läpi välikoealueen 1. ja 4. laskarit. Torstaina käyn läpi 2. ja 3. laskarit. Perjantaina hakkaan päätäni seinään matikan takia ja käyn läpi vaikeita asioita. Lauantaina lasken fyssaa. Sunnuntaina käyn läpi lisää vaikeita asioita ja opettelen kaavoja. Maanantaina hakkaan päätäni seinään ja teen viimeiset valmistelut.
Sitten voinkin aloittaa panikoinnin TKY:n vuosijuhlien silliksestä ja Formation Workshopin Final Dinneristä.
Nyt tuntuu vähän paremmalta. Ei väsytä hirveästi, voisin tosin mennä petiin lukemaan Nick Hornbyn How to be goodia.
[Lemonator: In Your World]
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
<< Etusivu