Sohvaperunointi kannattaa?

Pyöräilin tänään Siuntion asemalle ja takaisin Tuomarilasta. Matkaa 80 km, vauhti reipas pk (peruskunto, eli 60-80% maksimisykkeestä) ja aika 3 h 55 min, plus 17 min taukoja.

Mä siis jaksoin 80 kilsaa keskinopeudella 20 km/h. Se on mulle helvetin kova vauhti noin pitkällä lenkillä. Missä vaiheessa mä kehityin näin paljon? Viime kausi meni ihan sohvan pohjalla vaan, vaikka kyllä mä jonkin verran juoksin.

Jos mä nyt olisin pyöräilemättä ennen ensi kesää, kuinka nopeasti mä silloin menisin? :D No ei vaan, luultavasti mun viime syksyinen koulumatkapyöräily kaikessa vituttavuudessaan on nyt palkinnut.

Tiedän, että varmaan useat ihmiset pyöräilevät mua kovempaa huonommilla pyörillä kaupunkiolosuhteissa, mutta en nyt ala verrata itseäni kehenkään muuhun. Parasta vaan verrata edellisten kausien aikoihin.

Eikä sillä nopeudella edes ole mitään väliä, pelkästään syke, kadenssi ja aika ratkaisevat. Mutta kai siitä jollain tavalla huomaa kehittyneensä?

Ilmeisesti mulla sitten on ihan ok lihakset kaiken vararavinnon alla. Viime viikonlopun itseinhon vastapainoksi huomasin tänään, kuinka hienosti mun jalkani jaksavat pyörittää, vaikka tiistainen metsässä rämpiminen tuntuikin vielä.

Nuuksiossa oli ihanaa. Lähdettiin liikkeelle Solvallasta, syötiin välipala Karjakaivolla, palattiin siitä pohjoiseen Orajärvien välistä lounaalle Ruuhijärven rantaan. Kierrettiin sitten Ruuhijärvi, ja mentiin jotain pientä tietä ja polkua pitkin Saarijärvelle yöksi. Jenni H. on siellä saaressa partioleirillä, joten yövyttiin siellä. Seuraavana päivänä lähtö venyi ja erähenki latistui niin paljon, että mentiin suosiolla autolla (Jenni kyyditsi jalkansa satuttaneen leiriläisen terveyskeskukseen) Pirttimäkeen. Käveltiin siitä Myllyjärvelle, oltiin siellä noin 10 minuuttia, ja sitten bussilla kotiin...

Tiistaina eksyttiin kyllä aika monesti. Haluaisin sanoa pari valittua sanaa karttaan polut piirtäneelle ihmiselle... Meillä oli ihan uusi kartta, ja tänään katselin isin jotain vanhempaa karttaa, niin siinä vanhemmassa oli paljon paremmin kaikki polut. Uskomatonta. Eksymisistä selvittiin hyvän kartanluvun ja kompassin avulla. "Jos me nyt vaan mennään suunnilleen kaakkoon, me tullaan kyllä ennen pitkää Karjakaivolle."

Suolla ei ollut niin kivaa rämpiä, mutta onneksi sitä oli vaan parissa paikassa.

Saarijärvi oli tosi kaunis, voisin laittaa tänne pari kuvaakin, jahka lataan ne koneelle.

Mun rinkka painoi muuten jotain 17 kg lähtiessä. Panostettiin eväisiin, kun ei tarvinnut raahata niin kauheasti vaatetta mukaan yhden yön reissulle. Suklaabanaanit ihania. :) Parasta oli kuitenkin hyvä seura, kiitos Sinille ja Jennille!

Ja loppuun vielä hirmuisen isot onnittelut Laura I:lle, joka valmistuu 6 vuoden päästä Kuopion yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi! :)