Matkustaminen on elaman suola

Olen nyt Zagrebissa Euroavian tulevan hallituksen kesakokouksessa. Soin asken ihan jarkyttavan hyvaa pastaa (kokki on italialainen, mahdolliset tata lukevat euroavialaiset tietaa kylla Vjolan). Ilma on ihanan helteinen, mika on mukavaa vaihtelua Budapestin sateisiin nahden.

Lahdin siis viime perjantaina Budapestiin. Oli outoa paasta suoralla lennolla perille, olin henkisesti vaihtamassa konetta kun tultiin Ferihegyn kentalle. Kesti suunnilleen yhta kauan paasta koneesta hostellille, kuin mita mun lento kesti! Ensin venasin ikuisuuden laukkuani, sitten bussi oli myohassa, ratikka ei lahtenyt silta pysakilta kuin piti ja lopuksi viela kaannyin vaaralle kadulle. Hostelli on siis ihan eri puolella kaupunkia kuin kentta.

Perjantaina tihutti vetta, ja mua ensin hieman vitutti. Hostelli oli kuitenkin aivan ihana, ja Budapestin halpa hintataso kompensoi aika paljon. :) Kahvi ja patonki maksoi saman verran ku Suomessa pelkka kahvi, Benettonin logoteepaita alle 10 € (oli alennuksessa), viinipullo jotain 2 euroa jne.

Illalla menin joidenkin muiden hostellivieraiden kanssa baariin. Se paikka oli jokin hylatty tehdas, jonka sisapihalla oli baari. Valkovenalainen oli hyvaa. Lahdin kuitenkin jo joskus kahden maissa nukkumaan, koska olin herannyt neljalta aamuyolla.

Yolla olin kuulemma herannyt kun viereisissa sangyissa nukkuvat tulivat, noussut ylos ja katsonut niita murhaavasti. :D Olin sitten nukahtanut heti uudelleen, enka muista yhtaan mitaan. Vihaan sita kun mut heratetaan.

Lauantaina kiertelin vanhassa kaupungissa, ja aloin oikeasti tykata Budapestista. Vanhat talot ovat ihania, ja nakoala alas kaupunkiin upea. Illalla menin muutamien muiden kanssa syomaan Mongolian Barbecue -nimiseen ravintolaan (Lonely Planetissakin mainittu), joka oli siis ruotsinlaivatyylinen buffetti, jossa saa syoda ja juoda niin paljon kuin haluaa. Ruoka oli vaan parempaa kuin laivalla.

Jossain vaiheessa tuli aika elavasti Normipaiva-sketsi mieleen. "Can we have another round of beer, please". Ma en juonu kauheasti, tammikuinen risteily ja buffettiviini on viela muistissa...

Jatkettiin sielta sitten johonkin laivaan (ruotsinlaivameininkia siis loppuun saakka), jossa oli ilmaiset reggaebileet. Musiikki oli ihanaa (se ei tosin mun mielesta ollut ihan reggaeta), en muista milloin viimeksi mulla oli samanlainen himo tanssia tai oikeastaan vaan olla liikkeessa.

Menin nukkumaan joskus viiden maissa, aamulla hieman vasytti. Onneksi ei ollut krapulaa. Sunnuntaina kavin ilmailumuseossa, joka olisi ollut kivempi jos kyltit olisivat olleet englanniksi, tai jos ma tietaisin tarpeeksi lentokoneista ymmartaakseni kaiken muutenkin. Kiipesin myos paikalliseen katedraaliin (370 porrasta, ei mitaan St. Paulin jalkeen), nakoala oli hieno. Sunnuntaina viimeistaan ihastuin Budapestiin. Ihana paikka, vaikka sen avautuminen kesti hieman. En osaa kunnolla selittaa.

Maanantaiaamuna sitten lahdin Zagrebiin. Edes Alen poke ei ole tutkinut mun passiani yhta tarkkaan, kuin Unkarin rajaviranomainen. Se tutki hyvin tarkkaan mun tietoni, katsoi kahdesti JOKA IKISEN sivun siita passista ja kysyi jotain toiselta virkailijalta. Olin pienessa paniikissa, mutta lopulta sain passini takaisin ja kaikki oli ok. Pelottavaa.

Zagrebiin ihastuin heti. Keskusaukio on ihana, ja vanhassa kaupungissa on kivaa arkkitehtuuria. Lisaksi oli toki ihanaa nahda taas naita ihmisia. :) Taa paiva on mennyt lahinna ensi vuoden suunnittelussa. Illalla baariin.

Huomenna lahden iltapaivalla takaisin Budapestiin, ja perjantaina kotiin. 19.9. sitten takaisin Zagrebiin pariksi viikoksi Euroavian vuosikokoukseen.