Fuck the coca, fuck the pizza, all we need is shljivovitca!

Shljivovitca on pahan makuista luumuviinaa, jota juodaan entisen Jugoslavian alueella. Vietin siellä yhteensä 3 viikkoa nyt syksyllä, ja oli ihan sairaan hauskaa.

Ensin oli siis Euroavian vuosikokous Zagrebissa ja Pulassa. Koko meidän hallitus kokoontui Zagrebissa viikkoa ennen, kun 2/5 (Dean ja Goran) nyt sopivasti asuu siellä. Se viikko oli varsin olennainen ryhmähengen kannalta, ja viimeistään silloin meistä tosiaan tuli yhtenäinen tiimi. Me tasapainotetaan hyvin toisiamme, Thomasin lempinimi on workaholic, mä olen workaphobic, Dean sleepysmolar (Smolar on herran sukunimi), Goran peacemaker ja Milos troublemaker. Dean ei päässyt Belgradiin, ja mua alkoi heti väsyttää suunnattomasti, kun Dean ei ollut nukkumassa mun puolesta. ;)

Zagreb on kyllä ihana kaupunki. Mulla on jokin ihmeellinen fiksaatio rumiin betonikolossitaloihin, ja niitähän siellä riittää. Vastapainoksi toki kaupungin keskustassa on ihanaa vanhaa arkkitehtuuria. Siellä on myös kahviloita ihan joka kadunkulmassa, ja työskenneltiinkin aika paljon kahviloissa. Nescafen vaniljacappuccino <3. Hitto kun sitä ei saa Suomesta.

Mitä olen kuullut edellisiltä Euroavian hallituksilta, vuosikokouksessa tuleva hallitus ei pahemmin pääse nukkumaan. Ilmeisestikin me selvittiin todella helpolla, sillä joka yö tuli nukuttua ainakin noin kuusi tuntia (miinus vika yö, jolloin en nukkunut sitten ollenkaan). Tosin me jatkettiin aika pitkälle edellisen hallituksen työtä, eli mitään uutta ja mullistavaa ei tarvinnut keksiä. Ja me oltiin kyllä aloitettu jo aikaisessa vaiheessa.

Kroaatti on myös ihana kieli. Jos ja kun olen ensi syksynä Suomessa, alan ehdottomasti opiskella sitä Helsingin yliopistossa. :D Erityistä hyötyä siitä tuskin on, mitä nyt aion mennä Kroatiaan joskus myöhemminkin, eikä siellä pahemmin puhuta englantia, mutta ihan kiva opiskella vaihteeksi jotain, jota ei oikeastaan tarttisi oppia. Ei suorituspaineita. :)

Voisin alkaa siivota huonettani, osa 2 tästä kertomuksesta tulossa joskus.