vod(k)a

Vois jatkaa Balkan-muisteloita.

Voda on siis vesi serbiaksi ja kroaatiksi. Samanlaisia läpinäkyviä nesteitä. ;) Kroatialainen vodka on pahaa, serbialaista en ole maistanut. Tosin mä pidän kuitenkin enemmän Koskenkorvasta.

Zagrebissa siis homman ideana oli Euroavian vuosikokous, ja hallituksen vaihto. On paljon hauskempaa olla Helsingin kuin International Boardin edustajana, koska silloin pääsee osallistumaan enemmän. IB:n rahiksena mun suunnilleen ainoa tehtävä on istua hiljaa ja kuunnella keskustelua. Muistiinpanojen ottaminen ja päiväkirjan kirjoittaminen auttavat. Mä kuuntelen oikeasti ihan hyvin, vaikka mä piirtäisin samalla (se auttaa keskittymään), mutta kukaan mun putkiaivoisista hallituskumppaneista ei vaan tajua sitä. Hö.

Voisin huvikseni kirjoittaa loppupuheeni seuraaviin kokouksiin jo valmiiksi. :D Ne kun on nin yleispätevää höpinää.

Sodan läheisyys ei erityisesti näkynyt siellä. Kroatiassa tosin oli enemmän nuoria sokeita kuin Suomessa, mutta siihen se sitten jääkin. Niin, ja Belgradin ilmailumuseossa oli suht uusia alasammuttujen koneiden jäännöksiä. En nähnyt sodan runtelemia taloja, enkä astunut maamiinaan. Serbit ja kroaatit tulivat lisäksi oikein hyvin toimeen keskenään.

Pula oli ihana kaupunki. Voisin sitten joskus hankkia loma-asunnon Kroatian rannikolta. Hostelli Pulassa oli kanssa tosi jees, sillä oli oma uimaranta ja kesäterassi. Vika kokouspäivä oli hostellin kokoustilassa, ja kahvitauoilla oli kiva paistatella päivää. Ihkuinta siellä taisi kuitenkin olla eräs nuori kissa, joka vaan tuli jostain, hyppäsi mun syliini ja nukkui siinä tunnin. :) Ei edes tullut mitään allergiaoireita.