Join tuossa puolisen tuntia sitten aamukahvina iki-ihanaa Robert's Coffeen vaniljakahvia. Se tuoksu leijuu edelleen täällä (kuppi on tuossa edessä), plus mun suussa on jälkimaku. Tästä yhdistelmästä tuli todella voimakkaasti mieleen San Diegon Sheraton-hotelli, jossa siis olin syksyllä. En tajua, en muistaakseni juonut sillä reissulla kertaakaan vaniljakahvia, en ainakaan hotellissa. En osaa selittää kunnolla mitä ajan takaa, mutta siis tuli oudon vahvasti mieleen Sheraton, vaikkei ole mitään syytä. Outoa.

Nukuin viitisen tuntia viime yönä, mutta silti olo on pirteämpi kuin aikoihin. Oon kai vaan nukkunut liikaa tai jotain.

En ole tuosta Yellowstonesta puhunut melkein kenellekään, koska halusin ekana olla varma siitä että se onnistuisi. Mähän oon halunnut ulkomaille jo ikuisuuden. Vaihtoon lähtö viivästyttäis vuodella mun opintoja, ja mä haluan valmistua (lue: saada rahaa), joten päätin sitten vaan lähteä kesäksi töihin ulkomaille. Onhan sekin jotain. Meen sinne siis luultavasti johonkin asiakaspalveluhommaan, ykkösvaihtoehto ois myyjä kaupassa. Eli työ ei ole kauhean hohdokasta, mutta ympäristö on varmastikin sen arvoista. Tavoitteena ois vaellella mahdollisimman paljon tuolla. Rahaakin luulisi säästyvän, koska puistossa ei ole oikein mitään shoppailumahdollisuuksia (paitsi toki Yellowstone-krääsä), leffateattereita tms. Vähän vaan pelottaa kuinka mun ja Mikan suhteen käy, mutta kolme kuukautta on loppujen lopuksi lyhyt aika, ja jos meidän suhde ei siitä selviä, niin ehkä se ei sitten kuitenkaan kestäisi loppuelämää. Kaukosuhteillaan siis koko kesä.