Kotona taas

Tulin vihdoin sunnuntaina kotiin. Matkalaukut oli jääneet Pariisiin, meni sitten mukavasti tunti aikaa lentokentällä ennen ku pääsin lähtemään. Mika oli vielä kerrankin ollut ajoissa hakemassa mua. Laukut saapui sitten eilen.

Yllättävää, musta tuntuu että en ois ollut ollenkaan poissa. Sunnuntai-iltana kotikotona oli heti ihan normaali olo. Mikan kanssa kaikki on niin ällösöpöä kuin ennenkin, tai ehkä kuitenkin vieläkin ällösöpömpää. Kesällä siis meni muutamaan otteeseen hermot koko suhteeseen, toivottavasti oli vika kerta kaukosuhteilua.

Suomalainen näppäimistö on tosin outo, en meinaa muistaa ä:n ja ö:n olemassaoloa...

Bostonissa ja New Yorkissa oli hauskaa. Olin tosin jotenkin niin väsynyt ja sekaisin, että kulutin enemmän aikaa kahviloissa ja puistoissa hengailuun, kuin ahkeraan nähtävyyksien kiertämiseen. Oli kyllä hauskaa niinkin. :)

Vaikeinta taisi olla sanoa Cassielle hyvästit Bozemanin lentokentällä. Kesäkuussa järkytyin, kun huoneeseeni tullessani näin ekana Cassien vaaleanpunaisen peiton, vaaleanpunaiset tyynyt, vaaleanpunaisen valokuvakehyksen ja nimikoidun Raamatun yöpöydällä. Olin ihan varma, että meistä ei voisi tulla hyviä ystäviä. Miten väärässä sitä voikaan olla! Cassie oli, ja on edelleen, yksi tärkeimmistä ihmisistä mun elämässäni.

Musta tuli suvaitsevampi ihminen tänä kesänä. Tutustuin moneen ihanaan ihmiseen, jotka ovat täysin erilaisia kuin mun tuntemani ihmiset Suomessa. Teki ihan hyvää nähdä, että esimerkiksi syvästi uskovat yhdysvaltalaiset voivat oikeasti olla tosi mukavia. Nyt on myös aikuisempi olo kuin keväällä, mä alan pikkuhiljaa hyväksyä, että olen jo 23-vuotias, eli käytännössä aikuinen. Nuori aikuinen on hyvä termi, aikuinen viittaa liikaa vanhempieni ikäluokkaan, enkä ole ihan samalla kypsyystasolla. Vaikka olenkin asunut jo nelisen vuotta omillani, tunsin oloni ihan eri tavalla itsenäiseksi tänä kesänä.

Ihan kirjaimellisesti en ole vielä kotona. Hain avaimeni vasta tänään, ja meen varmaankin huomenna katsomaan miltä koti näyttää vuokralaisen jäljiltä ja roudaan jotain tavaroita sinne. Oon nyt ollut Mikan luona, ihanaa nukkua taas sen vieressä.

Valokuvia löytyy noin 300, plus kavereiden ottamat kuvat. Lupaan karsia niistä parhaat otokset näytettäviksi. Oon myös luvannut ladata kuvani Facebookiin, joten rekisteröitykää sinne jos haluatte nähdä kaikki.

Nyt tuli taas ikäväkohtaus. Yellowstone oli vaan niin upea kokemus.